Kuvaus ( EFG FINLAND sivuilta )

Glen of Imaalinterrieri on pitkä pötkö; tanakka, pönäkkä, Pieni Suuri Koira! Se on iloinen, aktiivinen ja äkkipikainen niin hyvässä kuin pahassa! Hieman räjähtäneen ja epäsiistin näköinen glenni on koira, johon on helppo rakastua sen ihastuttavan ulkomuodon ja valloittavan inhimillisen luonteen takia.

Luonne glennillä on yleensä kunnossa. Se ei haasta riitaa, mutta on valmis matsiin, jos muut alkavat uhittelemaan. Erityisen hyvä glenni on tappelemaan.

Glenni rakastaa vilpittömästi ihmisiä, lapsia etenkin. Rakkaudessaan glenni on kuitenkin kovakourainen, silä se luulee olevansa pienen pieni sylikoira, eikä 20 kiloinen tölsä. Glenni ei ole aivan pienen lapsen koira, sillä yleensä se ei lue alle 7v. lasta kunnioitettavaksi ihmiseksi. Puhetta glenni ymmärtää hyvin, mutta sillä on hyvin valikoiva kuulo.

Glenni sopii niin maalle kuin kaupunkiin, omakoti- tai kerrostaloon oloista viis, kunhan se saa olla omien ihmisten kanssa!

Ja näin meidän oma kasvattajamme vastasi kysymykseen "Millainen koira glenni on":

Glennistä ei saa oikeaa kuvaa kirjasta lukemalla ja kuvia katsomalla. Glenni on suuri koira keskikokoisessa koossa. Sen säkä max 36 cm ei kerro siitä mitään, että se on vahva, vankka, voimakas terrieri, jolla on saksanpaimenkoiran hampaat ja suunnattoman suuri ego sekä...sydän. Se ei ole tarhakoira vaan perhekoira, enkä suosittelekaan sitä ensimmäiseksi koiraksi. Se on älykäs, eikä kunnioita niitä, jotka se katsoo olevansa alapuolellaan. Eli se vaatii jonkinmoisen tapakoulutuksen, että elämä olisi jatkossa mutkattomampaa. Glennit ovat kokoperheenkoiria, ne eivät pysy välttämättä aidattomalla pihalla, niillä on hiukan reviirin vahtimiskykyä, ne voivat kaivaa kuoppia pihaan, mutta sitten ei kyllä ole myyriäkään... Meillä omakotitalossa glennit vahtivat reviiriä ja haukkuvat ohimeneviä koiria ja ilmoittavat pihaan tulevat ihmiset, joten ovikello on tarpeeton. Ystävieni kerrostalossa asuvat glennit eivät hauku, koska reviiri päättyy asunnon oveen. Haukkumattomuutta ei siis pysty takaamaan, vaikka Glennit työskentelevätkin ääneti, eivätkä rakasta turhaa omaa äänntään.
 
Glenni ei sovellu alle 10 v ulkoilutettavaksi.Glennit pärjäävät kerrostalossakin, mutta vaativat päästä luontoon haistelemaan ja kaivelemaan, eivät ole kivikatujen tallaajia.

Glennit eivät tule kaikkien koirien kanssa toimeen. Nartut narttujen ja urokset urosten. Glenni ei hyökkää, mutta ei lähde karkuun vaan provosoituna puolustaa pelotta.Glennit ovat alunperin tuholaisen torjujia ja luolakoirina mäyrän ja ketunmetsästyksessä. Niitä on käytetty jopa koiratappeluissa

Glenni on sellainen pese ja pidä koira, joka on samanlaisen piharakin näköinen, vaikka olisi hetkeä aikaisemmin harjattu. Siitä ei irtoa karvaa, mutta roskat ja nuoskalumi seuraa sisälle.Glennin selkä nypitään n.2x/v ja häntä ja korvat siistitään saksilla.

Glenni on siksi älykäs, että se vaatii toimeliaisuutta jonkin verran. Se voi tokoilla, sen kanssa voi tehdä temppuja, jäljestää jne., mutta agilityä en ruumiinrakenteensa vuoksi suosittele.(Pitkä selkä, painava koira, käyrät ja lyhyet eturaajat).
Glennien varsinainen perinnöllinen sairaus on PRA eli verkkokalvon degeneraatio, mikä johtaa sokeutumiseen. PRA sairaita koiria Suomessa on 13 (598 rekisteröityä). Koira täytyy olla perinyt sairaan geenin molemmilta vanhemmiltaan. PRA periytyy resessiivisesti ja geeniä, joka sairauden aiheuttaa etsitään parhaillaan Bochumin yliopistossa. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea yksilöstä riippuen 6-12 vuoden välillä. Usein tällainen koira joudutaan lopettamaan käytösongelmien ja eläinsuojelullisin perustein. Sairauden kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvorappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus.
 
PRA on siis vakava sairaus, eikä sitä pystytä hoitamaan. Se ei kuitenkaan tuota koiralle kipua. Usein hankalampi asia on yleiset iho-ongelmat. Niitä esiintyy useilla koirilla, joillakin lievä kutina tai ruoka-aine allergia ja pahimmillaan hiivaoireyhtymä.
 
Yleisin glennien kuolinsyy on syövät ja tapaturma-alttius (rohkea koira, joka voi jäädä auton alle, hukkua tai syödä esim vierasesineen mm. kiven )