Tänään oli ensimmäinen eläinlääkärireissu. Minua jännitti ehkä enemmän kuin Olgaa, mutta kaikki meni oikein hienosti! Pöydällä olemistä oltiin harjoiteltu jo kotona, mutta vieras pöytä laittoi neitin tärisemään hetkeksi aikaa. Pian kuitenkin sitä yritettiin päästä pussailemaan eläinlääkärin kasvot läpi märiksi. Rokotus ei meidän neitiä hetkauttanut yhtään. Minä pitelin päätä paikalla ja lääkäri pisti rokotuksen. Olga oli hiljaa ja nätisti koko toimituksen ajan. Ja tästä tietenkin kiitosnami heti suuhun!

Samalla käynnillä tehtiin myös pennun terveystarkastus, jotta saan tarvittavan dokumentin vakuutusyhtiötä varten. Kaikki oli kunnossa. Olin kyllä varautunut mahdolliseen korvatulehdukseen, sillä eilen Olgan vasemman korvan korvanlehti oli punainen. Sitä on selkeästi raavittu, mutta ei Olga sitä yhtään aristanut. Lääkäri kuitenkin totesi, ettei kyseessä ole minkään sortin tulehdus. Mikäli kutiaminen ei helpota, voi punoittaviin kohtiin laittaa haavarasvaa ohuen kerroksen. Hyvä näin, sillä ehdin jo huolestumaan mahdollisesta korvatulehduksesta! Lääkärireissun jälkeen neitiä väsytti hurjasti, ja päiväunia posotettiinkin melkein kolme tuntia. Ruoka maittoi unien jälkeen, samoin leikki.

Eilen olimme aloittaneet uuden leikin harjoittelun, ja tänään taas jatkettiin. Leikin nimi on "Etsi". Olga oppi juonen todella nopeasti, joten varoen hieman vaikeutin tehtävää. Olga on odottamassa makuuhuoneessa sillä välin, kun piilotan muutaman namipalan olohuoneeseen. Eilen kaikki namit löytyivät ison viltin päältä, joka oli kuin matto lattialla. Tänään namit olivat pöydän jalan takana, sohvan jalan takana sekä olohuoneen nurkassa. Kerralla etsittiin vain yhtä namia. Kun namit oli saatu paikoilleen, hain Olgan olohuoneen ovelle. Olga istuu pyydettäessä (no joskus ei oikein ymmärrä missä mennään, mutta pääasiassa), jonka jälkeen peitän hetkeksi silmät kädelläni. Tämän jälkeen osoitan olohuoneen suuntaan ja sanon sanan "etsi". Eilinen harjoitus oli mennyt todella hyvin perille, sillä Olga työnsi välittömästi kuononsa lattiaan ja aloitti nuuskuttelun. Yllättävän nopeasti kaikki namit löytyivät. Olga jopa kurkkasi sohvapöydän PÄÄLLE, josko olisin sinne laittanut palkinnon.

Tämän jälkeen pidettiin hieman taukoa, ja mentiin ulos leikkimään. Olga puuhaili kukkapuskissa kaivaen tietään Kiinaan. Minä kävin vielä piilottamassa olohuoneeseen yhden herkun. Kun tulimme sisälle, pyysin Olgaa taas istumaan, peitin silmät ja kehoitin etsimään. Aivan käsittämätöntä! Neiti ymmärsi heti mistä oli kysymys! Minä olen niin ylpeä tuosta vaavista!!!